1. Sovellukset ovat kriittisiä ag:lle. Viljelijät käyttävät mobiiliteknologiaa moniin asioihin, mukaan lukien kastelun ja muiden laitteiden kytkeminen päälle tai pois, tuholaismäärien ylläpitäminen peltotutkimuksesta, vikojen tunnistaminen, peltotietojen tarkistaminen, maaperätyyppien tarkistaminen, paikkakohtaisen istutuksen tai tuotannon varmistaminen ja tuholaistorjuntatoimien seuranta. . Nämä sovellukset linkittyvät usein suoraan tietokoneisiin, jolloin viljelijät voivat pitää täydellistä kirjaa kaikesta, mitä tilalla tapahtuu, ja tehdä kriittisiä pitkän aikavälin vertailuja.
2. Big data auttaa maataloutta. Tietoa kerätään kaikilta tuotannon osa-alueilta, ja big data -analyysi voi parantaa päätöksentekoamme ja lisätä tuottavuutta. Viime kädessä tämä big data -lähestymistapa voi tuoda alueellisia ja jopa maailmanlaajuisia parannuksia elintarviketuotantoon, luonnonvarojen suojeluun ja ympäristönhoitoon.
3. Droonit ja satelliitit auttavat hallitsemaan viljelysmaata eteenpäin. Suuri osa droonien kaupallisista markkinoista tulee maataloudelle. Droonit ovat edullisia ja voivat lisätä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta maataloudessa, kun ne tutkivat peltoja, tunnistavat huolenaiheita, ottavat valokuvia ja auttavat tiedonkeruussa. Horisontissa on myös satelliittikuvat ja kaukokartoitusteknologiat, joiden avulla viljelijät voivat tunnistaa ja kerätä tietoa peltoon liittyvistä kysymyksistä ja huolenaiheista kauan ennen kuin ihmissilmä näkee ongelman.
4. Geneettisesti muunnetut organismit ja cis-genetiikka laajentaa kasvinjalostajien mahdollisuuksia luoda maatalouslajikkeita erityisiin tuotanto- ja hoitotarpeisiin. Olemme jo nähneet geenimanipuloinnin nopean leviämisen sellaisten kasvilajikkeiden kehittämisessä, joissa on uusia ominaisuuksia muista kasveista (GMO:t), tai sellaisten kasvien ominaisuuksista, joita on tehostettu ja/tai hiljennetty auttamaan kasvin kasvun ja tuotannon joissakin osissa. Olemme nyt uuden teknologian kynnyksellä - cis-genetiikan, jossa vain isäntäkasvin geneettistä materiaalia käytetään haluttujen ominaisuuksien luomiseen. Vaikka monet edelleen kyseenalaistavat näiden tekniikoiden roolin, ei ole epäilystäkään, että niillä on rooli maatalouden tulevien haasteiden edessä.
5. RNAi-teknologia vie tuholaistorjunnan uudelle tasolle. Olemme siirtymässä kohti täysin biologisesti perustuvaa teknologiaa, joka käyttää RNA:ta (ribonukleiinihappoa) sammuttamaan tiettyjä entsyymejä kohdetuholaisissa ja hiljentämään geenit, jotka ovat välttämättömiä tuholaisten elämänprosesseille. Tämä RNAi-tekniikka (ribonukleiinihappohäiriö) poistaa vain tuholaisia, jotka on kohdistettu, eikä sillä ole vaikutusta muihin organismeihin – tämä on todella innovatiivinen ja turvallinen lähestymistapa seuraavan sukupolven tuholaistorjuntaan.
Deana Knuteson ja Mimi Broeske ovat mukana CALS-pohjaisessa ravinne- ja tuholaistorjuntaohjelmassa. Jeffrey Wyman on entomologian laitoksen emeritusprofessori.
- Deana Knuteson, Jeffrey Wyman ja Mimi Broeske, Wisconsin-Madisonin yliopisto
Lähde: University of Wisconsin eCALS