Kuten ihmisten, kasvien on selviydyttävä stressistä. Vaikutukset ihmisiin on luetteloitu hyvin, mutta vähemmän tiedetään kuinka stressitekijät - mukaan lukien korkea suolapitoisuus ja ravinteiden puute - vaikuttavat kasveihin, kuten habaneroihin. Nyt tutkijat raportoivat ACS Agricultural Science & Technology että nämä olosuhteet muuttavat paprikoiden luonnollisten yhdisteiden pitoisuutta. Tuloksilla voi olla seurauksia paprikoiden kasvatukseen ja niiden säilyvyyteen sadonkorjuun jälkeen.
Habanerot ovat arvostettuja aromista ja mausta, joissa sitrusmainen ja savuinen maku yhdistyy erityisen kuumaan potkuun. Tämä lämpö tulee kapsaisiiniyhdisteistä, mutta paprikat sisältävät myös vitamiineja, karotenoideja, flavonoideja, fenoliyhdisteitä ja muita aineenvaihduntatuotteita, jotka edistävät hedelmän makua sekä sen antimikrobisia, anti-inflammatorisia ja antioksidanttisia ominaisuuksia. Paprikat ovat tärkeä viljelykasvi Meksikossa, mutta ympäristöolosuhteet alueella eivät ole optimaalisia, sillä maaperässä on alhainen typpi- ja fosforipitoisuus ja korkea suolapitoisuus.
Aikaisemmassa tutkimuksessa Rocío I. Díaz de la Garza ja kollegat arvioivat näiden stressien vaikutusta pippurin kasvuun ja joidenkin niiden metaboliittien tasoihin. Nykyisessä tutkimuksessa de la Garza, Carlos Rodríguez-López ja kollegat menivät paljon syvemmälle arvioiden näiden olosuhteiden vaikutusta tuhansiin hedelmien metaboliitteihin.
Paprikaa kasvatettiin viidessä eri olosuhteessa: kontrolli, matala fosfori, matala typpi, keskisuolaisuus ja korkea suolapitoisuus. Ne kerättiin kolmessa kasvuvaiheessa, ja uutteet puhdistettiin ja analysoitiin sitten massaspektrometrialla. Tutkijat löysivät sen aineenvaihduntatuote muutokset näkyivät selvimmin kypsissä hedelmissä. Typen puute vähensi joidenkin metaboliittien pitoisuutta, mutta nosti toisten, kun taas fosforin puute vähensi metaboliittien monimuotoisuutta.
Kirjoittajat sanovat, että tämä monimuotoisuuden menetys voi tehdä korjatuista paprikoista vähemmän vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia ja tuholaisia vastaan. Kokeissa tunnistettiin myös suolaisuuskynnys, jonka yläpuolella aineenvaihduntatuotteet alkavat muuttua, koska kasvit eivät enää pystyneet torjumaan ylimääräisen suolan vaikutuksia.
Aineenvaihdunnan säätö tulee entistä tärkeämmäksi ilmastonmuutos lisää viljelykasvien stressiä, tutkijat huomauttavat.