Moskovassa 18.-19. elokuuta on avattu XNUMX.-XNUMX. elokuuta liittovaltion puutarhatalouden tiedekeskuksen liittovaltion budjettitieteellisen laitoksen tieteellisessä tiedotuskeskuksessa avattu XII kansainvälinen foorumi "Birjulyovo-puutarhapäivät". Tämän vuoden foorumin aihe oli "Perustieteen panos maatalouden kestävään kehitykseen, Venäjän federaation väestön terveyden ja elämänlaadun muodostumiseen". Täysistunnossa osallistuivat Venäjän tiedeakatemian presidentti AM Sergeev, Puutarhaviljelyn liittovaltion tieteellisen keskuksen johtaja akateemikko IM Kulikov, akateemikko Yu.F. Lachuga ja muut tiedemiehet.
"Yhtäältä tämä tapahtuma on kansainvälinen konferenssi, mutta se on myös paikka, jossa voi yleisesti puhua maataloudemme kehittämisongelmista ja erilaisista poikkitieteellisistä alueista, jotka nyt kiinnostavat maata", Venäjän presidentti. Tiedeakatemia AM Sergeev. – Olemme nyt erittäin vastuullisessa tilanteessa, kun maatalouden nykyaikaisen tiedelähtöisen kehittämisen kysymykset ovat nousseet täyteen potentiaaliinsa. Suurin ongelma maassamme on innovaatiojärjestelmämme tehottomuus.
Venäjän tiedeakatemian presidentti totesi, että syy siihen, miksi maatalouden kehitys Venäjällä on nykyään vaikeaa, piilee viestinnän ja hallinnon alalla. Instituutiot ja tutkimuskeskukset eivät ole lopettaneet toimintaansa Neuvostoliiton ajoista lähtien, mutta niiden saavutukset ovat nyt erittäin vaikeasti edenneet toteutukseen. AM Sergeevin mukaan liiketoiminta ei myöskään ole syyllinen siihen, mitä tapahtuu. Ongelmana on "keskilinkin" puute, kerros, joka yhdistäisi teollisuusmiehet tiedemiehiin.
”Keskustelemme joskus tästä esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmään verrattuna. Katsokaa – meillä on terveysministeriössä niin sanotut freelance-pääasiantuntijat eri aloilla. Nämä ovat erittäin vahvoja tiedemiehiä, johtajia, mutta silti heillä on vastuullisia hallinnollisia tehtäviä. Sama malli akateemisesta läsnäolostamme pitäisi olla myös maatalousministeriössä”, lisäsi Venäjän tiedeakatemian presidentti.
ITSE. Valtionduuman maatalousasioita käsittelevän komitean puheenjohtaja VI Kashin hyväksyi Sergejevin. Avausraportissaan hän hahmotteli muita Venäjän nykyaikaisen kasvinviljelyn ja kotieläintuotannon suuria ongelmia. Yksi tärkeimmistä oli riippuvuus tuontisiemenistä ja tekniikoista monilla alueilla. Tämän selvittämiseksi on tuettava kasvattajien tai geneetikkojen lisäksi myös venäläisiltä tiloilta puuttuvien koneiden ja puimurien kehittäjiä.
Yhtä mahdollisista ratkaisuista ehdotti akateemikko Yu.F. Shack: ”Kaikesta huolimatta ja kaikesta huolimatta toimielimet jatkavat toimintaansa. Joka vuosi ne tuottavat yli 300 uutta lajiketta ja hybridiä. Minun on sanottava, että vuoteen 1990 asti meillä ei ollut ongelmia siementen tuotannossa mihinkään suuntaan, mutta miksi? Koska ministeriön alaisuudessa oli voimakas siemenviljelytoiminnan järjestelmä. Sitten tehtiin toimintojen erottelu. VASKhNIL julkaisi korkeamman lisääntymisen siemeniä, sitten mukana olleet koetilat toivat nämä siemenet seuraavaan vaiheeseen ja siirsivät ne lopullisille tiloille. Siellä oli selkeä järjestelmä. Meidän on otettava huomioon kokemus, jonka suuret esi-isämme jättivät meille. Haluaisin lainata VI Edelsteinia: "Ilman biologiaa tekniikka on sokeaa, ilman koneistumista se on kuollut, mutta kaiken ratkaisee väistämätön talous." Meidän täytyy vielä kasvaa ja kasvaa, ja ilman perustieteitä se on mahdotonta."