Sen toteuttamiseen on tarkoitus osoittaa yli 3 miljardia ruplaa kuuden vuoden kuluessa.
Nyt noin 80 % kylvöalasta on vihanneskasvien tuontihybridejä.
Maatalousministeriö on maatalouden kehittämistä koskevan liittovaltion tieteellisen ja teknisen ohjelman (FSTP) puitteissa vuosille 2017-2030 kehittänyt yhdessä opetus- ja tiedeministeriön ja Venäjän tiedeakatemian kanssa alaohjelman "Maatalouden kehittäminen vihannesten valinta ja siementuotanto." Valtioneuvoston asetusluonnos sen sisällyttämisestä FSTP:hen on julkaistu säädösehdotusten portaalissa. Alaohjelmalla pyritään luomaan ja ottamaan käyttöön kilpailukykyisiä kotimaisia vihanneskasvien lajikkeita ja hybridejä sekä uusimpiin tieteellisiin saavutuksiin perustuvia teknologioita, asiakirjan perusteluissa sanotaan.
Maan väestön tuoreiden vihannesten vuotuinen tarve on arviolta 18.3 miljoonaa tonnia, kotimaisten tuotteiden pula on 19.8 % ja se kompensoituu tuonnilla, kun taas vihannesten kulutus on 22.9 % alle normin, dokumentin kirjoittajat laskevat.
Selityksessä todetaan, että vihannesviljelmistä suurimman osuuden ovat tomaatit (16 %), kaali (15 %), sipuli (11.9 %), porkkana (9 %) ja kurkut (7.8 %). Samanaikaisesti maatalousministeriö toteaa, että "borscht" -sarjan vihannesten sato on lisääntynyt. Siten viimeisen 10 vuoden aikana kaalin keskisato on noussut 230 snt/ha:sta 344 snt/ha, punajuuren 180 snt:sta 243 snt/ha, porkkanan keskisato 186 snt:sta 298 snt/ha. ha, sipulit – 174 snt/ha - 285 snt/ha. ”Tärkeimmät sadon kasvutekijät olivat korkeasatoisten, pääasiassa ulkomaisten vihanneskasvien lajikkeiden ja hybridien käyttö sekä intensiivisten tekniikoiden käyttö vihannesten tuotannossa avoimessa ja suojatussa maassa. Vihanneskasvien sato on kuitenkin Venäjällä huomattavasti alhaisempi kuin maailman kehittyneissä maissa”, alaohjelman laatijat myöntävät ja tarkentavat, että noin 80 % kylvöalasta on vihanneskasvien tuontihybridejä.
Kotimaisen jalostuksen heikko kilpailukyky johtuu uusien lajikkeiden ja hybridien hitaasta käyttöönotosta, siemen- ja taimimateriaalimarkkinoiden alikehityksestä tai puutteesta, tekijänoikeuksien ja patentinhaltijoiden oikeuksien suojaon liittyvistä ongelmista sekä vanhentuneesta fyysisestä ja moraalisesti tekninen perusta jalostustyölle ja siementuotannolle, selvitetään. FNTP-aliohjelma on suunniteltu ratkaisemaan nämä ongelmat.
Alaohjelma sisältää tavoiteindikaattoreita henkisen toiminnan rekisteröityjen tulosten lukumäärälle, vihannesviljelmien lajike- ja hybridikokoelmien lukumäärälle, järjestöille, jotka ovat luoneet tälle alueelle tieteellisiä osastoja jne. Asiakirja koskee erityisesti uusia tomaatin hybridejä, kurkkua, munakoisoa, pippuria, porkkanaa ja muita vihanneksia. Alaohjelma on suunniteltu toteutettavaksi monimutkaisten tieteellisten ja teknisten hankkeiden avulla. Pääpaino tulee olemaan projektiasiakkaiden vastuussa uusien lajikkeiden ja hybridien sekä teknologioiden tuomisesta teolliseen tuotantoon. Uusien kilpailukykyisten hybridien siementen osuuden lajikkeiden ja hybridien kylvettyjen siementen kokonaismäärästä alaohjelman toteuttamisen seurauksena tulisi olla 15–50 prosenttia sadosta riippuen.
Alaohjelma on suunniteltu vuosille 2024-2030, sen toteuttamiseen on tarkoitus osoittaa yli 3 miljardia ruplaa. liittovaltion budjetista. Päätöslauselmaluonnoksessa todetaan samalla, että budjettimäärärahojen määrä täsmennetään jaettaessa uudelleen valtion ohjelman toteuttamiseen tarkoitettuja liittovaltion budjettivaroja sekä lisätuloja maatalousteollisuudesta ja kalastuskomplekseista.