Singapore on neljä kertaa pienempi kuin Moskova (sen pinta-ala on vain 730 km2). Viljelysmaa on alle 1 % maasta ja maataloussektorin osuus bruttokansantuotteesta on niukkaa 0.03 %. Myös vesivarat ovat täällä rajalliset. Maa tuo yli 6 % elintarvikkeistaan 90 miljoonan asukkaan ruokkimiseksi.
Noin kahdeksan vuotta sitten Singaporen viranomaiset ihmettelivät kysymystä: kuinka vähentää maan elintarvikeriippuvuutta viennistä? Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja tulvia häiritsemällä toimitusketjuja. Maailman pandemia ja poliittinen epävakaus ovat vain lisänneet huolta. Tänään puhumme siitä, mitä singaporelaiset lopulta keksivät ja miksi he menestyvät.
Mutta ensin - vähän apua.
Singaporessa maataloudessa kaikki ei ole aina ollut huonosti. 1960-luvulla 10 % asukkaista työskenteli maataloudessa ja maatilat omistivat 25 % alueesta. Paikalliset viljelijät toimittivat 60 % maasta vihanneksia, 90 % lihaa ja 100 % kananmunia. Jossain vaiheessa Singapore aloitti jopa itse sianlihan viennin.
Mutta vuonna 1959 pääministeri Lee Kuan Yew nousi valtaan. Hänen ansiostaan köyhästä, jälkeenjääneestä maasta on tullut vauras valtio, jonka BKT asukasta kohden on yksi korkeimmista. Singapore on aloittanut laajamittaisen teollistumisen.
Joet ovat muuttuneet tekoaltaiksi, maatilapellot teollisuusalueiksi tai asuinalueiksi. Vuonna 1984 maa lopetti sianlihan tuotannon. Viljelymaan pinta-ala on vähentynyt nopeasti 25-luvun 1960 prosentista 10-luvun 1970 prosenttiin.
Nykyään Singaporen maatalous ei ole käytännössä kehittynyt, noin 1% maasta viljellään jo ennestään pienellä alueella.
Singaporen uusi suunnitelma
Vuoden 2019 alussa Singapore asetti itselleen kunnianhimoisen tavoitteen: tuottaa 30 % kaikesta tarvittavasta ruoasta itsenäisesti vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman nimi oli "30-30". Vertailun vuoksi: Singapore tuottaa nykyään 8 % asukkaiden syömistä vihanneksista ja 8 % lihasta.
Vuonna 2021 maan viranomaiset sanoivat, että suunnitelman toteuttamiseksi on tehtävä kaksi asiaa: optimoitava tila viljelijöiden tarpeisiin ja rahoitettava teknisten ratkaisujen kehitys. Kerromme lisää näistä menetelmistä.
Pysäköimmekö maatiloja katoille vai mistä singaporelaiset löytävät paikkoja viljelyyn?
Kun maata on niin vähän, singaporelaisten on todella pakko olla luovia. Täydentääkseen kotimarkkinoita elintarvikkeilla maan hallitus on kohdistanut kohteena myös Singaporen kaupungistumisen ”monumenttien” – monikerroksiset pysäköintihallit, joiden katot ovat nyt muuttumassa ”pystytiloiksi”. Singaporen elintarvikevirasto julkaisi vuonna 2021 tarjouskilpailut pysäköintipaikkojen kehittämisestä, ja etusija annettiin vertikaalisille maatiloille, jotka käyttävät esineiden Internetiä ja automatisoitua ilmastointia. Parkkipaikat Singaporessa ovat suuria, joten keskimääräinen kattotila voi tuottaa jopa 500 kg viherkasveja päivässä.
Kenelle Singapore antaa rahaa?
Vuonna 2020 Singapore otti käyttöön 30 miljoonan dollarin "30 × 30 express" -apurahajärjestelmän. Valtio rahoittaa jopa 85 % korkean suorituskyvyn maatilajärjestelmien hankkeiden kustannuksista, jotka voidaan suunnitella ja ottaa käyttöön 6-24 kuukauden aikana. Esimerkiksi vuonna 2021 rahat antoi Kalera, joka rakentaa Singaporeen yhtä maailman suurimmista vertikaalisista maatiloista: yli 15 metriä korkea ja pystyy tuottamaan yli 500 tonnia vihanneksia vuodessa. Agroelintarvikeklusterin muutosrahasto vuoteen 2025 asti myöntää avustuksia yhteensä 60 miljoonan dollarin arvosta.
Valtion omistama Temasek on maatalousteknologian avainsijoittaja. Se on AgTech-segmentin riskipääoman osalta viidenneksi. Esimerkiksi sijoituspalveluyritys antoi rahaa vertikaalisten maatilojen valmistajalle Bowery Farmingille (sijoituskierroksen osallistuja 300 miljoonalla dollarilla), kastelujärjestelmien "älykkäiden" laitteiden valmistajalle Rivulis Irrigation (osto 85% osakkeista 365 miljoonalla dollarilla), vaihtoehtoisen maidon Perfect Day tuottaja (350 miljoonan dollarin sijoituskierroksen osallistuja). Temasekin investoinnit agrotechiin ovat nelinkertaistuneet vuodesta 2015.
Singaporen kiihdyttimet eivät myöskään ole kaukana jäljessä. Singaporen GROW Accelerator sisällytettiin Active Accelerator Funds -rahastojen kahdeksan suurimman kiihdyttimen luokitukseen. Tämä on 12 viikon koulutusohjelma, joka sisältää jopa 120,000 XNUMX dollarin taloudellisen tuen.
Vuonna 2007 käynnistettiin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja Singaporen kansallisen tutkimussäätiön yhteisyritys SMART (The Singapore-MIT Alliance for Research and Technology). MIT:lle SMART on ainoa tutkimuskeskus Yhdysvaltojen ulkopuolella ja suurin kansainvälinen ohjelma. Singaporen hallitus maksaa täysin tieteellisen toiminnan.
Joulukuussa 2020 Singaporesta tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka salli laboratoriossa kasvatetun lihan myynnin. Eat Just -yhtiön kanaa "koeputkesta" alettiin myydä kuluttajille. Yksi Eat Justin sijoittajista on Temasek.
Singapore on ainutlaatuinen agroteknisten ratkaisujen testausalusta. Muu maailma voi seurata kansallisen kokeilun tuloksia ja tehdä johtopäätöksiä kokeilemalla itse agroteknistä näkökulmaa.
Lähde: https://vc.ru