Vuosi 2021 oli Euroopan hedelmä- ja vihannesalalle myrskyisä. Jotkut tekijät, kuten ilmastonmuutos, sotakonfliktit, hintojen nousu ja Brexit, vaikuttivat satoihin ja niiden myöhempään kaupallistamiseen.
Tässä mielessä Eurooppa ei jäänyt globaalien ongelmien ulkopuolelle, ja hedelmä- ja vihannesmarkkinat kärsivät viennissä ulkomaisille markkinoille, kuten jäljempänä nähdään.
Ilmasto, pandemia sekä kuljetus- ja tuotantohintojen nousu, tärkeimmät säätelytekijät
Fruit Logistican European Statistics Handbook 2022 -raportin mukaan hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla Euroopassa oli vuonna 2021 jälleen kolme suurta ongelmaa: sää, jatkuva koronaviruspandemia sekä kuljetus- ja tuotantokustannusten nousu.
Kesäkuukausina kuluttajilla oli enemmän vaihtoehtoja syödä ulkona tai lomailla Covidia koskevien rajoitusten purkamisen ansiosta. Mutta pandemian neljäs ja viides aalto johtivat uusiin rajoihin syksyyn mennessä.
Hedelmien ja vihannesten ostoa kotiin vauhdittivat aikaisemmat rajoitukset ja ne lisääntyivät merkittävästi vuonna 2020, mikä ei yleisesti ottaen lisääntynyt enemmän kuin vuonna 2021. Pandemia on muuttanut maailmanlaajuisia hyödykevirtoja ennennäkemättömällä tavalla. Konttirahtihinnat ovat nousseet merkittävästi.
Lisäksi polttoaine on kallistunut merkittävästi viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä tekee kuljetuksista entistä kalliimpaa.
Joskus tuotannon ja pakkausten raaka-aineet ovat olleet niukkoja, joten ne ovat nousseet. Tämä on tilanne, jota ei ole nähty aikaisempina vuosina. Toisin kuin epäsuotuisat sääolosuhteet, jotka eivät ole mitään uutta markkinatuotannolle.
Helleaalloilla ja yhä pitkittyneillä kuivuusjaksoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta hedelmien ja vihannesten ulkomaankauppaan
Sen lisääntyvä vakavuus on kuitenkin huomattavaa: helleaallot ja kuivuusjaksot pitenevät; sateet ovat useammin rajuja ja äkillisiä, mikä johtaa tulviin. Joko sateen puute tai liiallinen intensiteetti, molemmat tilanteet kirjattiin vuonna 2021. Kokonaisvesivarasto oli kuitenkin parempi kuin aiempina vuosina.
Kallis ja rajallinen kuljetuskapasiteetti ei ole vielä vaikuttanut massiivisesti hedelmien ja vihannesten ulkomaankauppaan. EU:n sisäisessä ja ulkopuolisessa kaupassa vuonna 2021 tuonti- ja vientimäärät olivat vain hieman edellisvuotta pienemmät. Joissakin tapauksissa ne olivat itse asiassa hieman korkeammat. Pelot, että vienti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan romahtaa brexitin jälkeen.
EU:n vienti Isoon-Britanniaan supistui hieman Brexitin jälkeen
Vaikka EU-27 lähetti Isoon-Britanniaan pienempiä määriä kuin ennen Brexitiä, lasku oli maltillista: vihannekset laskivat 2 % ja hedelmät 7 %. Mieleenpainuvampia olivat kuvat tyhjistä supermarkettien hyllyistä Isossa-Britanniassa, osittain rajavalvonnan pitkien odotusaikojen vuoksi. Suurempi ongelma oli kuitenkin valtakunnallinen tavarankuljetus rekkakuljettajien puutteen vuoksi.
Tämä on ongelma, joka voi tulevaisuudessa vaikuttaa muihin maihin. EU-maat, jotka aiemmin toimittivat suurempia määriä Isoon-Britanniaan, ovat hävinneet uudessa tilanteessa. Vihanneksissa ne ovat Espanja (-5 %) ja Hollanti (-3 %).
Hedelmien johtava toimittaja Espanja vei jonkin verran suuremman määrän Isoon-Britanniaan, mutta tätä lukua verrattiin suhteellisen pienempään määrään vuonna 2020. Erityisesti Alankomaat (-33 %), mutta myös Ranska (-4 %), menetti volyymit merkittävästi.
Vaikka EU-27 lähetti Isoon-Britanniaan pienempiä määriä kuin ennen Brexitiä, lasku oli maltillista: vihannekset laskivat 2 % ja hedelmät 7 %.
Ison-Britannian ero EU:sta on johtanut selkeään muutokseen ulkomaankauppataseessa. Aiempina vuosina ulkomaankauppatase oli alijäämäinen sekä hedelmien että vihannesten osalta. Hedelmien osalta tämä alijäämä on edelleen olemassa, mutta vihannesten ulkomaankaupan saldo on nyt lievästi positiivinen.
Joka tapauksessa tuoreiden hedelmien tuonti EU:hun on huomattavasti suurempi kuin sen vihannesten tuonti. Banaaneja ja muita eksoottisia hedelmiä, joita ei enimmäkseen kasva EU:ssa, on tuotava suuria määriä.
Hedelmien tuonti (sekä sisäinen että ulkoinen) laski hieman vuonna 2021. Vuoden 2020 ensimmäinen tuoja Saksa toi vähemmän, joten Hollanti nousi ensimmäiselle sijalle. Alankomaat on kuitenkin myös toiseksi suurin hedelmien viejä Espanjan jälkeen, eikä koko Alankomaista vietävää määrää tuoteta maassa.
EU:n hedelmien vienti oli hieman suurempi kuin vuonna 2020. Vihannesten osalta Saksa säilytti asemansa ykkösmaahantuojana, vaikkakin edellisvuotta pienemmällä määrällä. Yleisesti ottaen vihanneksia tuotiin EU:hun hieman enemmän.
Vienti EU:n sisällä laski hieman vuonna 2021
Vienti sen sijaan jäi vuonna 2021 hieman alle edellisvuoden tason. Hedelmien osalta EU:n ulkopuolisen kaupan osuus on suhteellisen korkea. Varsinkin banaaneista, ananaksista, avokadoista ja mangoista 41 prosenttia tuodaan EU:n ulkopuolisista maista.
EU:n sisäinen kauppa päinvastoin hallitsee appelsiineja ja omenoita. Hedelmien vienti pysyi pääosin EU:n sisällä. Brexit on kuitenkin muuttanut suhteita hieman kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan hyväksi. Vuonna 2021 lähes 18 prosenttia hedelmäviennistä lähti EU:sta. Määrällisesti banaanit, omenat ja appelsiinit hallitsevat vientiä. Tuoreiden vihannesten tuonnissa ylimääräisen kaupan osuus on paljon pienempi kuin hedelmien, vajaat 16 %. Suurin tuontivihanneksista EU:n ulkopuolelta tuodaan eniten tomaatteja ja sipulia.
Päätuonnin EU:n ulkopuolelta ovat tomaatit Marokosta ja sipulit Uudesta-Seelannista. 78 % vihannesten viennistä jäi EU:n alueelle vuonna 2021. Vuotta aiemmin, kun Iso-Britannia oli vielä jäsenmaa, 89 % vihannesten viennistä oli sisäistä kauppaa. Vientiä hallitsi vahvasti sipuli, jota seurasivat tomaatit ja paprikat.
Kaiken kaikkiaan viime vuoden hedelmä- ja vihannessato EU-27:ssä oli ennakkotietojen mukaan noin prosentin pienempi vuonna 1 kuin vuonna 2021. Hedelmähäviöiden arvioitiin olevan huomattavasti suurempia, mutta lopulta sato oli vain 2020 % pienempi vuodessa. Suuri omenasato kompensoi useiden muiden hedelmätyyppien negatiivista kehitystä.
Persikoiden, nektariinien ja aprikoosien tuotantoon vaikuttivat Etelä-Euroopan kukinnan aikaiset pakkaset. Myös tammi-, maalis- ja huhtikuun kylmät jaksot tuottivat vakavia tappioita, mikä johti pienimpään satoon 30 vuoteen.
Appelsiinien ja helposti kuorittavien hedelmien tuotannon arvioitiin alun perin jäävän selvästi edellisvuotta pienemmäksi epäsuotuisten olosuhteiden vuoksi. Espanja ennusti pienempää satoa epäsuotuisten sääolosuhteiden vuoksi, vaikka jotkut alueet pystyivät paremmin välttämään vahinkoja.
Kallis ja rajallinen kuljetuskapasiteetti ei ole vielä vaikuttanut massiivisesti hedelmien ja vihannesten ulkomaankauppaan.
Kohtuulliset tappiot Euroopassa ja epävarmuus 2022/2023-kampanjassa
Lopulta tappiot koko Euroopassa eivät olleet niin vakavia kuin odotettiin. Ennakkotietojen mukaan appelsiinisato jäi vain prosentin edellisvuotta pienemmäksi, kun taas helpon kuorimisen määrä oli 1 % pienempi.
Nämä prosenttiosuudet osoittivat ennätysmäärän tuotantoa. Mutta pakkaset johtivat alueellisiin tappioihin, ja melkein kaikissa maissa oli liian kylmää kukkalle. Omenoita korjattiin kuitenkin 11.5 miljoonaa tonnia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suuri osa kasvusta tapahtui Puolassa, mikä on siksi Euroopan markkinoiden epävarmuustekijä markkinointikaudella 2021/22.
Toisin kuin omenat, päärynäsato oli niukkaa kaikkialla Euroopassa. Italiaa koetteli pakkas, ja tämä johti pienimpään päärynäsatoon kolmeen vuosikymmeneen.
Vihannessato oli suunnilleen sama. Vain 0.3 % vähemmän kuin vuonna 2020. Salaatin, kukkakaalin ja kesäkurpitsan pienemmät sadot kompensoituivat suuremmalla sipulisatolla. Äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttivat moniin Euroopan maihin.
Erityisen huomionarvoisia olivat heinäkuun tulvat osissa Saksaa ja Benelux-maita. Alueet Espanjassa ja Italiassa kärsivät myös katkoksista ja vahingoista, jotka aiheuttivat ajoittaiset ja epätavallisen voimakkaat sateet ja alueelliset tulvat. Aluksi vihanneskausi Keski-Euroopassa alkoi hitaasti alhaisten kevätlämpötilojen vuoksi.
Myöhemmin auringonpaistetta ei ollut yhtä paljon kuin vuonna 2020, mikä näytti johtaneen sadonmenetyksiin erityisesti tomaateilla jopa suojatuissa viljelykasveissa. Tilannetta pahensi entisestään uusien kasvitautien ilmaantuminen. Kurkut ja paprikat näyttivät kestäneen olosuhteet paremmin, ja satomäärät olivat suurempia.
Osa tomaattituotannosta oli kuitenkin siirtynyt muihin vihanneksiin. Toisaalta energiakustannusten nousu on haaste varsinkin kasvihuoneviljelylle Benelux-maissa.